Viinin kulutus laskee maailmalla tasaista tahtia, mutta suurin pudotus on tapahtunut perinteisissä viinintuottajamaissa, kuten Portugalissa ja Italiassa. Vielä 1970-luvulla viiniä juotiin arkilounaillakin runsain mitoin, mutta sittemmin aika on ajanut tavan ohi. Ranskassa viininkulutus per henkilö on laskenut tasaisesti vuoden 1961:n 119 litrasta viime vuoden 22,5 litraan vuodessa.

Työelämä on muuttunut vaativammaksi eikä töitä voi enää hoitaa seitinohuissa. Lounastauko ei ole enää yhtä pitkä kuin aiemmin, alkoholin vaikutuksen alaisena autoiluun suhtaudutaan huomattavasti ankarammin kuin takavuosina, ja terveelliset elämäntavat ovat tulleet entistä tärkeämmiksi. Ennen kaikkea punaviiniä pidetään isovanhempien sukupolven juttuna. Samaan aikaan roseeviinistä on tullut ympäri vuoden juotava juoma, kun se aikaisemmin oli kesän sesonkituote.

Valtaosa takavuosien arkikäyttöön tarkoitetusta viinistä oli totta puhuen laadultaan vaatimatonta, jota saatettiin juoda vedellä laimennettuna.

Suomessa viinistä ei koskaan tullutkaan arkilounasjuomaa, joten siinä mielessä muutos ei ole merkittävä.

Alkon tuoteviestintäpäällikkö Anri Lindström nostaa esiin Z-sukupolven uudenlaisen sosiaalisuuden:

– Nuorilla saattaa olla hyvinkin vilkas sosiaalinen elämä, mutta se ei tapahdu fyysisesti vaan sosiaalisessa mediassa ruudun välityksellä. Silloin ei yhtä helposti tule avattua viinipulloa kuin yhdessä ystävien kanssa iltaa istuessa.

Iso tekijä on myös yksinasumisen lisääntyminen. Lindström kertoo, että pienempien myyntipakkausten kuten puolikkaiden viinipullojen suosio on ollut jatkuvassa kasvussa ja tarjonta on myös parantunut. Nykyisin puolikkaissa pulloissa myydään entistä laadukkaampia viinejä.

Ravintolapuolella pienet pullokoot ovat yhä harvinaisia, koska asiakkaille pystytään myymään viinejä myös laseittain, eikä avattua pulloa tarvitse myydä saman tien.

Lindström sanookin, että viininkulutus polarisoituu: osa kuluttajista hakee edullista hintaa, mutta viininharrastajat ovat yhä vahvemmin laadun perässä. He juovat viiniä harvemmin, mutta ovat valmiita käyttämään siihen rahaa.

Alkon myyntitilastoista selviää, että ainoat hintaryhmät, joissa on hienoista kasvua, ovat kalliimmat punaviinit.

Viinitien Portfolio Manager, Master of Wine Heidi Mäkinen muistuttaa, että suomalaiset ovat vahvasti sesonkijuojia, ja punaviinin kulutus kasvaa syksyn pimetessä.

– Kuitenkin ravintoloissa ruokatrendi menee kevyempään suuntaan kalaan ja kasviksiin ja lihan syöminen vähenee. Siksi punaviinien osuus esimerkiksi juomapaketeissa vähenee.

BBWinesin toimitusjohtaja Peetu Eklund sanoo, että ravintolahinnat ovat Suomessa kulujen ja verojen vuoksi kalliita, minkä vuoksi ravintolat etsivät edullisempia juomia.

– Viinipaketit kootaan entistä edullisemmista juomista, ja alkoholittomien vaihtoehtojen kysyntä kasvaa koko ajan. Sukupolvi on vaihtunut, ja nuoret käyttävät huomattavasti vähemmän alkoholia kuin vanhempansa.