Pääministeri Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessään huhtikuussa 2025, että lakiin perustuva matkailijavero toteutetaan sen toteuttamisedellytysten selvittämisen jälkeen. Vero otetaan käyttöön alueellisena kokeiluna.

Matkailijavero olisi perustuslailliselta luonteeltaan vero, koska se ei ole korvaus tietystä palvelusta tai edusta ja koska se on maksajalleen pakollinen. Alueellisen matkailijaveron kokeilu edellyttää siis uuden verolainsäädännön valmistelua. Lailla säätämisen vaatimus koskee myös kokeiluluonteista veroa.

Kuntien näkemykset vaihtelevat

Valtiovarainministeriö selvitti kuulemisen kautta etenkin kuntien ja matkailualan sidosryhmien näkemyksiä matkailijaverosta. Kuntien näkemykset matkailijaveron käyttöönotosta jakautuivat: Pohjois-Suomen kunnat Muoniota lukuun ottamatta suhtautuivat siihen myönteisesti, Itä-Suomen kunnat taas eivät. Muualla Suomessa kannat vaihtelivat. Elinkeinoelämä suhtautui uuteen veroon kielteisesti.

Yleisesti vallitseva käsitys sidosryhmissä oli se, että veroa ei tule kohdentaa vain ammattimaiseen, rekisteröityneeseen majoitustoimintaan vaan kaikenlaiseen majoittamiseen. Veron kerääminen muilta kuin rekisteröityneiltä toimijoilta on kuitenkin vaikeaa toteuttaa.

Moni vastaaja katsoi, että veron käyttöönottamisen tulisi olla kuntien päätettävissä. Vaihtelevasti suhtauduttiin taas siihen, kuinka paljon kunnille tulisi jättää harkinnanvaraa. Alueellinen kokeilu ei saanut kuulemisessa merkittävää kannatusta.

Verotuksella on keskeinen vaikutus matkailuun

Matkailu- ja ravintola-alan eurooppajärjestö Hotrec on selvittänyt verotuksen vaikutusta matkailuun. Selvityksen mukaan verotus vaikuttaa matkailupalvelujen kysyntään ja korkeat verot heikentävät työllisyyttä. Kohtuullinen verotus puolestaan säilyttää matkailun kaikkien ulottuvilla.

Suosituimmissa matkailumaissa matkailijavero on otettu käyttöön, koska sen tavoitteena on ollut torjua jo liialliseksi kasvanutta matkailua. Usein todellinen motiivi on ollut kuitenkin se, että matkailijavero on ollut vain helppo keino kerätä verotuloja.

Niissä maissa, joissa matkailijavero on käytössä, on kuitenkin selvästi Suomea alhaisempi matkailupalvelujen verotaso. Suomessa matkailun korkea verotus heikentää selvästi maamme matkailun kansainvälistä kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia: Majoituspalvelujen arvonlisävero on EU:n toiseksi korkein. Ravintolapalvelujen arvonlisävero on EU:n kuudenneksi korkein, ja alkoholijuomien verotus on ylivoimaisesti EU-valtioista kireintä.

Vero pahentaisi kilpailuvääristymää

MaRa vastustaa matkailijaveron käyttöönottoa Suomessa. Uusi vero kiristäisi verotusta entisestään ja vaikuttaisi kielteisesti yritysten matkailupalvelujen kysyntään.

Majoitukseen kohdistettu matkailijavero vähentäisi matkailua kotimaassa ja ohjaisi kuluttajien valintoja kohteisiin, jotka eivät ole veron piirissä. Vero vääristäisi entisestään kilpailua hotellien, hostellien ja leirintäalueiden sekä ammattimaista majoitustoimintaa asuinkerrostaloissa harjoittavien välillä. Kilpailuvääristymä aiheutuisi siitä, että veroa ei kyettäisi keräämään ammattimaista majoitustoimintaa asuinkerrostaloissa harjoittavilta toimijoilta.

MaRa totesi ministeriölle antamassaan lausunnossa myös sen, että matkailijaveron tuottoa ei voida kohdentaa esimerkiksi matkailun markkinointiin tai sen edistämiseen kunnissa. Sen sijaan kunnat voisivat vapaasti päättää, mihin verotuoton käyttäisivät.