Suomi, kuten muutkin Euroopan maat, harmaantuu nopeasti. Suomessa jää joka vuosi 10 000 henkilöä enemmän eläkkeelle kuin nuoria tulee työelämään. Syntyvyys on ollut kansantalouden kantokyvyn näkökulmasta liian vähäistä yli 20 vuotta. Tämä on ollut tiedossa jo useita vuosia, mutta hallitukset väristä riippumatta eivät ole ryhtyneet tehokkaasti edistämään työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen ja kotimaisen työvoiman saamista nykyistä paremmin työmarkkinoiden käyttöön. Uuden hallituksen tulee ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimiin työvoiman määrän lisäämiseksi.

Syntyvyyteen vaikuttaminen poliittisilla päätöksillä on vaikeaa. Lapsiperheiden aseman parantaminen on yksi keino, jolla voi olla vaikutusta. Hallituksen tulee keskittyä sellaisiin toimiin, joista se voi päättää ja jotka ovat vaikuttavia. Tällaisia ovat muun muassa työperäisen maahanmuuton lisääminen, kannustinloukku- ja kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen sekä tarveharkinnan poistaminen EU:n ulkopuolelta tulevilta työntekijöiltä.

Myös Suomen oppilaitosten hyvää kansainvälistä mainetta tulee hyödyntää houkuteltaessa opiskelijoita tulemaan Suomeen ja jäämään opintojen päätyttyä maahan. Tutkintoon johtamattoman koulutuksen rahoitusta tulee parantaa.

Työperäisen maahanmuuton lisääminen välttämätöntä

Suomi tarvitsee ulkomailta kaikenlaista työvoimaa, ei pelkästään korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Matkailu- ja ravintola-alalla suurin tarve on kokeista, tarjoilijoista ja muista kädentaitajista. Toimet tulee suunnata erityisesti EU:n ulkopuolisiin maihin, sillä käytännössä kaikissa EU-maissa on pulaa toimialamme työntekijöistä.

Lupaavia kohdemaita ovat esimerkiksi Intia ja Filippiinit. Näissä maissa on paljon alallemme koulutettua ja kouluttamatonta nuorta työvoimaa, jolle Suomi on houkutteleva kohde. Painopisteen tulisi olla perheiden houkuttelemisessa muuttamaan pysyvästi Suomeen, vaikka kustannukset olisivatkin etupainotteisesti korkeita. Pelkät ulkomaalaiset keikkatyöntekijät eivät tuo riittävää elinvoimaa.

Työperäistä maahanmuuttoa vastustavat sanovat, että ulkomailta halutaan työvoimaa siksi, että heille voidaan maksaa heikkoja palkkoja ja heidän työehtojaan voidaan muutenkin polkea. Näin ei suinkaan ole. Ulkomailta tuleviin työntekijöihin tulee soveltaa Suomen työlainsäädäntöä ja yleissitovia työehtosopimuksia samalla tavalla kuin suomalaisiin työntekijöihin. Olennaista on, että viranomaisilla on riittävät resurssit valvoa, että myös työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset noudattavat lakeja ja työehtosopimuksia.

Suurin osa matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä on pieniä, joten ne eivät pysty houkuttelemaan omin voimin työntekijöitä ulkomailta. Henkilöstöpalveluyritykset ovat tehneet hyvää työtä ulkomaalaisen työvoiman hankinnassa. Valtion tulee ottaa aktiivinen rooli työperäisen maahanmuuton edistämisessä. Olennainen osa sitä on suomen kielen opettaminen, koska se sitouttaa ulkomaalaisia työntekijöitä Suomeen. Myös alan oppilaitosten tulee lisätä suomen kielen opetusta.

Kannustinloukku- ja kohtaanto-ongelmat ratkaistava

Kansakunnan vanhentuessa työvoiman saaminen tehokkaasti yhteiskunnan käyttöön on entistä tärkeämpää. Suomessa on puhuttu pitkään kannustinloukku- ja kohtaanto-ongelmista, mutta yksikään hallitus ei ole ryhtynyt tehokkaisiin toimiin niiden ratkaisemiseksi. Suomen tulisi seurata Ruotsia, jossa jo 2000-luvun alussa tehtiin päätös, että kaikkien työikäisten tulee elättää itsensä työllä. Ruotsissa työllisyys onkin selvästi Suomea parempi. Se on yksi syy siihen, että Ruotsin bkt on kehittynyt viimeisten 15 vuoden aikana huomattavasti paremmin kuin Suomen.

MaRan hallitusohjelmatavoite 1: Työvoiman määrää on lisättävä

MaRan hallitusohjelmatavoite 2: Arvonlisäveroilla on suuri merkitys kansainväliselle kilpailukyvylle

MaRan hallitusohjelmatavoite 3: Harmaan talouden torjuntaa on vahvistettava

MaRan hallitusohjelmatavoite 4: Kilpailukyky on turvattava

MaRan hallitusohjelmatavoite 5: Viihderisteilyjen valtiontukia on leikattava

MaRan hallitusohjelmatavoite 6: Kuntayritysten on kilpailutettava hankintansa

MaRan hallitusohjelmatavoite 7: Visit Finlandin rahoitus on tuplattava