Valio tähtää maidontuotannon arvoketjun hiilijalanjäljen nollaamiseen vuoteen 2035 mennessä. Tilakohtaisen hiilitaseen seurannassa on käytössä oma Suomen olosuhteisiin kehitetty, sertifioitu ympäristölaskuri. Vuonna 2021 jo noin neljännes Valion maitotiloista laski tuottamansa maidon hiilijalanjäljen.
Valion ilmasto-ohjelman tavoitteena on nollata maidontuotannon arvoketjun hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Suurimmat päästövähennykset saadaan aikaan maitotiloilla, sillä alkutuotannossa muodostuu noin 85–95 prosenttia maidon kaikista ilmastovaikutuksista. Tämän lisäksi Valion tavoitteena on vähentää merkittävästi päästöjä myös omassa tuotannossaan eli tehtaissa, kuljetuksissa ja pakkauksissa.
Valion maitotiloilla tuotetun raakamaidon keskimääräinen hiilijalanjälki on laskentojen mukaan 1,06 kilogrammaa CO2-ekvivalenttia maitolitraa kohti. Tulos on merkittävä, sillä mukana on 35 prosenttia Valion vastaanottamasta maidosta ja noin 28 prosenttia koko Suomen maidontuotannosta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan maidon hiilijalanjäljen globaali keskiarvo on noin 2,5 CO2-ekvivalenttia litralta.
Hiilijalanjälki on ennen kaikkea työväline ja keino seurata onnistumista päästöjen vähentämisessä. Luku ei kuitenkaan välttämättä kerro kovin hyvin yksittäisen tuotteen ilmastovaikutuksista.
Valion kehityspäällikkö Aleksi Astaptsev on kehittänyt yrityksen hiilijalanjälkilaskentaa neljä vuotta ja kouluttanut 2 300 Valion maitotilallista ympäristölaskurin käyttöön. Hänen mukaansa elintarvikkeiden yksittäiset hiilijalanjälkiluvut ovat pahimmillaan harhaanjohtavia ja turhia, sillä ne eivät kerro mitään ilman kontekstia ja tietoa siitä, miten laskenta on tehty.
– Hiilijalanjälkilaskentaa voi tehdä hyvin monella eri tavalla, ja tulos riippuu siitä, millainen laskutapa valitaan. Myös tuotanto-olot tiloilla vaikuttavat maidon hiilijalanjälkeen. Valion meijereihin kuljetetun maidon hiilijalanjälki vaihtelee tyypillisesti välillä 0,7–1,4 CO2-ekvivalenttia litraa kohti. Teemme laskentaa tarkimmalla mahdollisella tasolla ja jokaisen tilan todellisilla tiedoilla sen sijaan, että käyttäisimme arvioihin perustuvia lukuja, Astaptsev kertoo.
Erilaisten laskutapojen lisäksi maataloustuotteiden elinkaariarvioinnista puuttuvat vielä maaperävaikutukset, eli kuinka paljon maa sitoo tai päästää hiiltä. Vielä ei ole riittävästi tutkittua tietoa siitä, kuinka paljon kivennäismailla voidaan sitoa hiiltä ympärivuotisen nurmiviljelyn avulla, eikä toisaalta siitä, kuinka paljon päästöjä turvepeltojen viljelystä aiheutuu.
Hiilijalanjälkilaskennassa ei myöskään huomioida ravintoarvoja. Yksittäisten tuotteiden sijaan on huomioitava kokonaisuus eli koko ateria ja sen ravintoaineet.
– Emme syö kiloja, vaan ravintoaineita, joilla pyrimme mahdollisimman tasapainoiseen ravitsemukseen. Täysin erilaisten tuotteiden vertailu ei ole järkevää, sillä eihän kukaan syö vaikkapa kiloa juustoa tai kiloa perunaa päivässä. Kokonaisuus ratkaisee, Astaptsev sanoo.
Valio Carbo -ympäristölaskurin avulla maitotilallisille avautuu kokonaiskuva oman tilan ympäristövaikutuksista: mikä vaikuttaa paljon ja mikä vähän. Tulos muodostuu maitotilan toimista: hiilijalanjälkeen vaikuttavat peltohehtaarien määrä, nurmiviljelyn määrä, karjan koko, lehmien elinikä ja tuottavuus, tilalla käytetty energia ja polttoainemäärä sekä karjalle syötetty rehu.
Maitotilayrittäjiltä on tullut erittäin hyvää palautetta. Laskuria on helppo käyttää ja moni maitotilallinen ilahtuu huomatessaan, että tulos on reilusti odotettua pienempi.
– Suomalaiset kuluttajat ovat yhä ympäristötietoisempia, mikä on pelkästään hyvä juttu. Meille on tärkeää, että voimme olla mukana ratkaisemassa ruoantuotannon ilmastovaikutuksia ja saamme tuottaa maitoa, josta valmistettuja tuotteita suomalaiset voivat ostaa hyvillä mielin myös tulevaisuudessa. Uskomme, että yhä suurempi osa kuluttajista arvostaa työtämme vastuullisen ruoan tuotannossa, sieviläinen maitotilayrittäjä Rami Rauhala sanoo.
– Tavoitteena vuodelle 2021 oli, että 500 maitotilaa käyttää laskuria. Iloksemme kiinnostus hiilijalanjälkilaskentaa kohtaan on ollut niin suurta, että tuplasimme tavoitteen viime vuoden aikana. Tavoitteemme mukaan vuonna 2024 kaikki Valion 4 000 tilaa on laskenut tuottamansa maidon hiilijalanjäljen, Astaptsev toteaa.
Aleksi Astaptsev kokee, että yritysten tulisi toimia kunnianhimoisesti omien päästöjensä mittaamisessa, raportoinnissa ja pienentämisessä.
– Monen tuotteen kyljessä kerrotaan, että tuotteen päästöt on hyvitetty. Hyvitykset osoitetaan kompensoimalla eli hyvittämällä päästöjä. Hyvitykset osoitetaan tyypillisesti oman tuotantoketjun ulkopuolelle, esimerkiksi metsityshankkeisiin kehitysmaissa. Tämä ei muuta tuotteen todellista hiilijalanjälkeä, ja siksi kompensaatiota ei Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ohjeistusten mukaan saa sisällyttää hiilijalanjälkeen, vaan puhutaan nimenomaan hiilijalanjäljen hyvittämisestä. Tuottajien olisi ensisijaisesti vältettävä päästöjen muodostumista, sitten pienennettävä niitä ja vasta lopuksi kompensoitava, hän summaa.
Artikkeli on MaRan yhteistyökumppanin Valion tuottama.
Tutkija Aleksi Astaptsev on kehittänyt tiloille Carbo-ympäristölaskurin, jonka avulla maitotilayrittäjien on helppo seurata ja pienentää oman tilan hiilijalanjälkeä.
10.09.2024
