Hyvä riskienhallinta luo tukevan turvaverkon

Hyvä riskienhallinta luo tukevan turvaverkon

  • Teksti: Fennia
  • Kuvat: Fennia

Monelle ravintola- tai majoitusalan ammattilaiselle oma yritys on unelma. Jotkut ovat jo unelmansa kimpussa, osa vielä haaveilee asiasta. Yrittäjällä on usein visio, miltä hänen yrityksensä ja asiakaskuntansa näyttävät, ja miten yrityksen vieraskirjaa lähdetään täyttämään. Osana yrittäjyyttä kulkee myös ajatus riskin ottamisesta.

Yrittäjyys sisältää aina riskinottoa. Erilaiset riskit ja niiden tunnistaminen ovat olennaisessa roolissa yrityksen toiminnassa, sanoo Fennian vakuutuspalveluiden johtaja Pasi Laaksonen.

Laaksosen mukaan useimmat vahinkoihin liittyvät riskit voidaan vakuuttaa. Vakuutuksen tarkoituksena on tuoda yritykselle taloudellista turvallisuutta: jos jokin yritykselle sattunut vahinko aiheuttaa taloudellisia menetyksiä, on vakuutuksesta mahdollista hakea niihin korvauksia.

Vakuuttaminen on korvaustoiminnan ohella kokonaisvaltaista riskienhallintatyötä: sen lisäksi, että riskejä pyritään välttämään, niihin myös varaudutaan. Näin minimoidaan mahdollisten vahinkojen aiheuttamat haitat. Vakuutusyhtiöllä on tässä tärkeä rooli.

Ennakoivaa riskienhallintatyötä tehdään kahdesta näkökulmasta. Fennia auttaa kartoittamaan yrityksen riskejä ja ehkäisemään mahdollisia vahinkoja ennalta, jotta niiden todennäköisyys pienenisi merkittävästi. Ennaltaehkäisevän työn lisäksi riskienhallinnassa on tärkeää varautua mahdollisiin vahinkoihin, jotta niiden sattuessa yrityksen toiminta voi jatkua mahdollisimman pian.

Vahingot aiheuttavat yritykselle haittaa lähes aina, vaikka niistä saisikin korvauksia. Pieni ravintola saattaa joutua keskeyttämään koko toimintansa avaintyöntekijän tapaturman, keittiökoneen rikkoutumisen tai tulipalon seurauksena.

 

Majoitus- ja ravintola-alalla korostuvat henkilö- ja paloriskit

Yrityksen riskit voidaan jakaa henkilö-, vahinko- ja taloudellisiin riskeihin. Henkilöriskit tarkoittavat esimerkiksi avainhenkilön irtisanoutumista, kun taas taloudelliset riskit liittyvät markkinaan ja yrityksen kannattavuuteen. Vahinkoriskit ovat puolestaan yllättäviä ja haitallisia tapahtumia, kuten vesiputken rikkoutuminen. Vahinkoriskejä vastaan voi suojautua vahinkovakuutuksella, joka korvaa vahingosta aiheutunutta taloudellista menetystä.

Ravintola-alalla tyypilliset työtapaturmat ovat liukastumis- tai kompastumisvahinkoja sekä keittiön puolella sattuvia viilto- ja palohaavereita. Leivonta tuo lisäksi selkeästi kohonneen ammattitautiriskin jauhopölystä johtuen. Majoitusalalla esimerkiksi siivoojat liikkuvat työpäivänsä aikana paljon, joten heillä työtapaturmien riski on korkeampi.

Ravintola-alalla tyypillinen omaisuuteen liittyvä riski on keittiön laitteistojen toiminta. Kylmälaitteiden kunnossapito on tärkeää, sillä niiden rikkoutuminen voi häiritä tai pahimmillaan estää ravintolan liiketoimintaa.

Ravintolan keittiössä on myös korostunut tulipaloriski, sillä keittiössä käytetään usein kuumia laitteita ja rasvakeittimiä. Myös majoitustoiminnassa paloturvallisuus on tärkeässä roolissa ja tilojen poistumisteihin, paloilmaisinjärjestelmiin ja ensisammutuskalustoon on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Ravintolatoiminnassa erityinen riski on elintarvikkeiden käsittelyyn liittyvä epidemiariski, esimerkiksi salmonella. Epidemiavahinko voi johtaa nopeasti ravintolatoiminnan keskeytymiseen ja vakavaan mainehaittaan.

Vastuuriskit nousevat majoitus- ja ravintolatoiminnassa merkittävään rooliin. Talvella on syytä huolehtia toimitilaturvallisuudesta erityisesti liukkailla keleillä. Liukastumiset voivat aiheuttaa vakavia henkilövahinkoja, ja talvikunnossapidon vastuukysymykset voivat johtaa merkittäviinkin vahingonkorvauksiin.

Tietoturvariskit ovat olennaisessa roolissa varsinkin majoitusalalla, jossa kerätään runsaasti henkilötietoja yrityksen asiakkaista. Tietoturvarikollisuuden lisäksi on syytä huomioida myös henkilöstön osaaminen ja riittävä ymmärrys tietoturvan ja -suojan merkityksestä.

 

Onnistunut työkykyjohtaminen edistää henkilöstön hyvinvointia

Erityisesti kaupan alalla sekä matkailu- ja ravitsemisalalla tehdään runsaasti myynti- ja asiakaspalvelutyötä vuorotyönä. Työ voi sisältää vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa, myynnin edistämistä sekä asiakkaiden kohtaamien ongelmien ratkaisua.

Asiakasvuorovaikutus on usein ratkaiseva osa yrityksen tulosta. Työkykyjohtamiseen panostaminen edistää henkilöstön hyvinvointia, työn sujuvuutta ja yrityksen tuottavuutta.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisiä syitä sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisiä syitä sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen majoitus- ja ravitsemistoiminnan aloilla. Monet tuki- ja liikuntaelinvaivat kehittyvät pitkään kestäneen kuormituksen seurauksena.

Työuran alussa omaksutut terveelliset ja työkykyä tukevat työskentelytavat ennaltaehkäisevät tuki- ja liikuntaelinvaivojen kehittymistä ja ilmenemistä työuran aikana.

Mahdollisia psykososiaalisia kuormitustekijöitä ovat muun muassa kiire, haastavat asiakastilanteet ja vuorotyö. Työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Anneli Holmberg kertoo, millaisin keinoin kuormitustekijöitä on mahdollista hallita:

– Kaikki lähtee hyvästä työergonomiasta. Myös työkuormituksen seuraaminen, työmäärän ennakointi ja sen myötä työkykyä tukeva työvuorosuunnittelu tukevat työntekijää jaksamaan työssään.

Selkeät toimintamallit eri tilanteisiin helpottavat asiakastyön arkea. Haastavat vuorovaikutustilanteet ovat tyypillisiä kuormituksen aiheuttajia,  ja toimintamalleilla kuormitusta on mahdollista keventää. Lisäksi alentuneen työkyvyn hetkellä kierto työvuoron aikana voi tukea työntekijän jaksamista.

 

Artikkeli on MaRan yhteistyö­kumppanien Fennian ja Elon tuottama.

Yrittäjä, muistathan huolehtia jaksamisestasi

Majoitus- ja ravintola-alalla on tyypillistä, että yrittäjä on yrityksensä avainhenkilö ja toisinaan jopa sen olemassaolon edellytys. Siksi yrittäjän prioriteettilistalla tulisi korostua myös omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen.

     Yrittäjä päättää lopulta itse, mitä riskejä hän haluaa jakaa vakuutusyhtiön kanssa ja mitä riskejä yritys kantaa itse. Yrittäjän ei kuitenkaan tarvitse miettiä ja arvioida asioita yksin. Fennialla on pitkä kokemus omistaja-asiakkaidensa riskienhallinnassa ja -valinnassa. Kun yrityksen riskit on tunnistettu ja niihin on reagoitu mahdollisimman hyvin, voi yrittäjäkin keskittyä olennaiseen eli oman yritystoimintansa pyörittämiseen ja kehittämiseen.