Valtiovarainministeriö vahvisti 15.9. uudet tiedot alkoholin matkustajatuonnista ja verkko-ostoista ulkomailta. Ulkomailta hankitun alkoholin määrä nousi reippaasti, kun tuontikysely vaihdettiin puhelinhaastattelusta nettipaneeliin. Jälkimmäisessä kuluttajan on helpompi kertoa rehellisesti ulkomailta hankitun alkoholin määrästä kuin puhelinhaastattelussa. 

Visitory Oy on laskenut uusien tietojen perusteella alkoholin kulutuksen jakautumisen Suomessa. Matkustajatuonti on 20,1 prosenttia, verkko-ostot ulkomailta 11,1 prosenttia ja anniskelu 8,6 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Visitory Oy on tehnyt myös laskennallisen arvion siitä, kuinka paljon Suomen valtio menettää verotuloja matkustajatuonnin ja ulkomaan verkko-ostosten takia: pelkästään arvonlisä- ja alkoholijuomaverojen menetys on noin 954 miljoonaa euroa vuodessa. Laskelmassa ei ole otettu huomioon esimerkiksi ansiotuloverojen menetystä.

Ulkomaisten verkkokauppojen Suomeen tapahtuvasta etämyynnistä myyjän tulisi tilittää Suomen valtiolle arvonlisä- ja alkoholijuomavero. Verohallinnon eduskunnassa antaman lausunnon mukaan veroa maksetaan vain yhdestä prosentista hankinnoista.

Siten 30 prosentista Suomessa kulutetusta alkoholista ei makseta Suomeen lainkaan veroja. Loppu 70 prosenttia onkin sitten EU:n ankarimmin verotettua. Jopa THL on todennut, että nyt ei ole enää varaa nostaa alkoholijuomaveroa.

Näistä luvuista huolimatta hallitus esittää ensi vuodelle indeksitarkistettujen verotasojen päälle uutta alkoholijuomaveron korotusta. Tässä ei ole minkäänlaista järkeä valtion taloudenkaan näkökulmasta.

Hallitukset ovat väristä riippumatta korottaneet alkoholijuomaveroja. Alkoholijuomaveroa on korotettu 11 kertaa vuodesta 2008 lähtien. Hallitus korotti myös alkoholin myyntiin ja anniskeluun sovellettavaa arvonlisäveroa 24 prosentista 25,5 prosenttiin syksyllä 2025.

EU:n ylivoimaisesti kireimmän alkoholiverotuksen ja erityisesti anniskelun verotuksen takia Suomi menettää valtavan määrän verotuloja. Kotimaanmatkailu vaihtuu matkaksi Baltian maihin ja viihderisteilijöille. Lisäksi kotimainen alkoholiin liittyvä työllisyys elinkeinoelämässä vähenee.

Alkoholin siirtymisellä pois ravintoloista ulkomaisiin hankintakanaviin on valtava vaikutus ravintoloiden kannattavuuteen. Vielä vuosituhannen alussa alkoholin anniskelu oli 50 prosenttia kokonaismyynnistä. Nyt se on enää 27 prosenttia. Anniskelun osuus kokonaiskulutuksesta on alentunut samassa ajassa 21 prosentista 8,6 prosenttiin.

Eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on alennettava anniskelun arvonlisävero ravintolaruoan kanssa samalle tasolle 13,5 prosenttiin. Se piristäisi ravintolapalvelujen kysyntää, lisäisi työllisyyttä ja kotimaanmatkailua sekä turvaisi pidemmällä aikavälillä myös verotulojen kertymistä. Kysymys on enää siitä, onko seuraavalla hallituksella kanttia myöntää tosiasiat ja vetää siitä oikeat johtopäätökset.