Suomen talous on kyntänyt syvällä jo pitkään. Myös viime syksyn ja alkuvuoden ennusteet olivat synkkiä. Moni talousennustaja alensi viime syksynä kasvuennusteitaan. Keväällä alkoi kuitenkin kuulua hyviä uutisia Tilastokeskuksesta. Aluksi ajateltiin, että kyse on jonkinlaisesta yksittäisen kvartaalin pompusta, mutta sittemmin talouden kasvua koskevat tiedot ovat vahvistuneet. Itse asiassa kasvu onkin alkanut jo aiemmin.

Tavaraviennin luvut ovat ennätyksellisellä tasolla. Myös päivittäistavarakauppa on kertonut kasvusta. Pankkien maksukorttidata kertoo niin ikään positiivisesta kehityksestä. Korkeisiin työttömyyslukuihin talouden positiivinen vire ei kuitenkaan ole vielä vaikuttanut. Myös asuntorakentamisen näkymät ovat sumeat. Datakeskusinvestoinnit kannattelevat rakennusalaa. Vanhojen asuntojen hinnat ovat edelleen laskeneet Suomessa, päinvastoin kuin muualla Euroopassa. Kuluttajien luottamus on hieman parantunut, mutta on edelleen alhaisella tasolla.

Miten sitten matkailu- ja ravintola-alalla sujuu? Tuorein jäsenkyselymme, kesän tiedot jäseniltämme ja EK:n suhdannebarometri eivät ole kertoneet kasvun ulottumisesta toimialallemme. Samaa kertovat myös työmarkkinaosastomme saamat yhteydenotot. Jäseniltämme tulee edelleen enemmän kysymyksiä henkilöstön vähentämisestä, lomautuksista ja osa-aikaistamisista kuin uusien työntekijöiden palkkaamisesta. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, koska talouden ja kuluttajaluottamuksen heikentyessä toimialamme sukeltaa toimialoista ensimmäisenä ja nousee viimeisten joukossa.

Talouden kehitys on ollut niin vahvaa, että on perusteltua luottaa siihen, että syksyn aikana myös matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntä alkaa kasvaa. Kasvu olisikin välttämätöntä paitsi alamme yrityksille myös sen työntekijöille. Positiivista on myös se, että kevään yhteishaussa alamme ammattikorkeakoulutuksen ja toisen asteen vetovoima kasvoivat.

Hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä on parannettu. Lisää on tulossa ensi vuoden alussa, kun ansiotulojen verotuksen ja yhteisöveron alentaminen 18 prosenttiin tulevat voimaan. Valitettavasti hallituksen elinkeinoelämäpositiivisuus ei ole ulottunut matkailu- ja ravintola-alalle asti. Täysin käsittämätön matkailijavero on edelleen valmistelussa.

Vaikka valtiontalouden tila on heikko, on perusteltua, ettei hallitus pilaa virinnyttä hyvää talouskehitystä uusilla leikkauksilla puhumattakaan verojenkorotuksista ensi vuonna. Leikkaukset ovat vaikutuksiltaan vähemmän negatiivisia, jos ne tehdään talouden kasvaessa.

Seuraavalla hallituksella on vaikea paikka. Sopeutuksia on tehtävä, mutta niillä ei saa pilata talouskasvua. Ilman talouskasvua Suomi ajautuu näivettymisen kierteeseen, joka lopulta johtaa vieläkin suurempiin leikkauksiin. Elinkeinoelämään ja sen toimintaedellytyksiin kohdistuvia verojen korotuksia ei pidä tehdä. Myös kulutusverot vaikuttavat erittäin negatiivisesti talouskasvuun. Tämä todettiin ilahduttavan selkeästi Etlan valtioneuvoston tutkimustoiminnalle tekemässä tuoreessa tutkimuksessa.

Matkailu- ja ravintola-alan kasvunäkymät ovat vihdoinkin toiveikkaat. Ilman uusia järisyttäviä ulkoisia shokkeja ja hallituksen kasvua tuhoavia päätöksiä toimialammekin päässee kasvu-uralle tämän vuoden toisella puoliskolla.