Luonnonvarakeskus ja REINU econ selvittivät EK:n ja MaRan toimeksiannosta etätyön taloudellisia vaikutuksia kiinteistöjen käyttöön, liikenteeseen ja ravintolatoimintaan. Selvityksen tulokset julkaistiin vuoden 2025 joulukuussa.

Etätyön taloudelliset vaikutukset ovat pääasiassa muutos- ja sopeutumiskustannuksia. Muutoksesta aiheutuu suoria ja epäsuoria kustannuksia, jotka vaihtelevat toimialojen ja alueiden välillä. Suoria kustannuksia ovat esimerkiksi lounasravintoloiden myynnin lasku tai työmatkaliikenteen supistumisesta aiheutuva palveluntarjoajien tulojen lasku. Kokonaisuudessaan etätyön kasvu nykyiseen tasoon aiheuttaa selvityksessä mukana olleiden toimialojen osalta suoria ja välillisiä kustannuksia yhteensä 1,34 miljardia euroa.

Etätyön suorat vaikutukset korostuvat liikenteessä. Juna-, metro- ja raitiovaunuliikenteeseen käytettiin vuonna 2024 yhteensä 431 miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin vertailuvuonna 2019.

Toinen merkittävä suora kustannus muodostuu lounasravintoloiden tulovirran laskusta. Etätyön seurauksena lounasruokailu on puolittunut. Tästä aiheutuu ravitsemispalveluiden toimialalle yhteensä 275 miljoonan euron tulovirran lasku.

Toimitilat vajaakäytössä

Epäsuoria kustannuksia aiheutuu esimerkiksi toimitilojen vajaakäytöstä. Yrityksillä on työpisteitä ja toimitilaa suhteellisesti enemmän verrattuna päivittäin tiloja hyödyntävien työntekijöiden määrään.

Toimitilojen kysynnän hiipumisesta aiheutuva kustannus on selvityksen tulosten mukaan 235 miljoonaa euroa. Kustannus muodostuu saamatta jääneistä vuokratuotoista. Tilojen tehottomasta käytöstä aiheutuva laskennallinen sopeuttamiskustannus on selvityksen mukaan yhteensä 397 miljoonaa euroa. Kustannus on laskennallinen ja muodostuu silloin, kun yritykset pitävät käytössään enemmän toimitilaa verrattuna toimistolla samanaikaisesti käyvien työntekijöiden määrään.

Toimistotilojen vajaakäytön ja tyhjillään olon vaikutus on yhteensä 632 miljoonaa euroa.