Palvelualat ovat merkittäviä työllistäjiä ja vientialoja, joiden painoarvo Suomessa on kasvanut merkittävästi. Palvelualoilla työskentelevien määrä on noussut yli 200 000 henkilöllä vuosina 2009–25, kun samalla aikavälillä rakentamisessa, teollisuudessa ja alkutuotannossa työntekijämäärä on vähentynyt 66 000 henkilöä. Palvelujen viennin arvo oli noin 39 miljardia euroa vuonna 2025.
Matkailu on muiden palvelualojen ohella merkittävä työllistäjä ja vientiala. Tilastokeskuksen laatiman kansallisen matkailutilinpidon mukaan matkailu on yksi Suomen suurista palvelualoista.
Matkailu oli Tilastokeskuksen matkustustaseen mukaan 14 prosentin osuudellaan kolmanneksi suurin palvelujen vientierä vuonna 2025. Matkailua edellä olivat televiestintä ja tietotekniikkapalveluiden vienti sekä muut liike-elämän palvelut. Matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 2,5 prosenttia vuonna 2024.
Matkailun työllisyysvaikutukset ovat myös merkittävät. Vuonna 2024 matkailutoimialat työllistivät ennakkotietojen mukaan 149 000 henkeä, mikä on noin 5,4 prosenttia kaikista työllisistä. Työllisistä noin puolet on ravitsemistoiminnassa, neljännes henkilöliikenteessä, noin kymmenesosa majoitustoiminnassa ja loput urheilu-, virkistys-, kulttuurialoilla sekä matkatoimistoissa. Vuokratyövoima ei sisälly lukuihin. Isoin osa matkailutyöllisistä, noin 39 prosenttia, sijaitsee Uudellamaalla. Seuraavina tulevat Pirkanmaa yhdeksän prosentin ja Varsinais-Suomi kahdeksan prosentin osuuksilla.
Matkailun painoarvo korostuu Ahvenanmaalla ja Lapissa
Tilastokeskuksen alueellisen matkailutilinpidon ennakkotiedot osoittavat, että alueellisesti tarkasteluna matkailutyöllisten osuus on perinteisesti ollut suurin Ahvenanmaalla, mikä johtuu lauttaliikenteestä. Vuonna 2024 kaikista Ahvenanmaan työllisistä 22 prosenttia työskenteli matkailualoilla.
Toiseksi suurin osuus on Lapissa, jossa joka kymmenes työskenteli matkailun piirissä. Lappi on ainoa maakunta, jossa matkailutyöllisten osuus on selvästi kasvanut vuodesta 2019 vuoteen 2024.
Matkailun osuus bkt:sta kuvaa matkailun merkitystä alueen taloudelle. Matkailun taloudellinen merkitys korostuu neljässä maakunnassa vuoden 2024 ennakkotietojen mukaan. Selvästi korkeimmat matkailun bkt-osuudet ovat Ahvenanmaalla (13 %) ja Lapissa (8,3 %). Myös Kainuussa (4,4 %) ja Etelä-Savossa (3,9 %) matkailun taloudellinen merkitys on reippaasti koko maan keskiarvoa (2,5 %) korkeampi. Muissa maakunnissa matkailun bkt-osuus on maan keskiarvon tuntumassa tai sen alapuolella.
Matkailu rikastuttaa alueiden talouden rakennetta tuoden tuloja ja uusia työpaikkoja myös muille aloille, kuten vähittäiskauppaan, elintarviketeollisuuteen ja rakennusalaan. Matkailun vaikutukset ovat huomattavia:
OECD-maissa muut toimialat ovat hyötyneet keskimäärin 61 senttiä jokaista matkailuun käytettyä euroa kohden.
Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö kasvussa
Matkailutilinpidon arvion mukaan matkailijoiden rahankäyttö eli matkailukysyntä oli 16,7 miljardia euroa vuonna 2025. Tästä kotimaisten matkailijoiden rahankäyttö oli 11,9 miljardia euroa ja ulkomaisten matkailijoiden 4,8 miljardia. Edellisvuoteen nähden kotimaanmatkailuun käytetyt eurot vähenivät noin puolella miljardilla.
Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö kasvoi edellisvuodesta noin 200 miljoonalla eurolla, mutta sen osuus oli edelleen alle pandemiaa edeltäneen huipputason, mikä kertoo käyttämättömästä kasvupotentiaalista. Ulkomaisten rahankäytön osuus kasvoi 27 prosentista 29 prosenttiin. Korkeimmillaan ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö oli vuonna 2019, jolloin joka kolmas matkailueuro (34 %) tuli ulkomaisilta matkailijoilta.
Hieman pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa, että matkailukysyntä on kasvanut nopeammin kuin matkailun aikaansaama arvonlisä (bkt).
Vuodesta 2019 vuoteen 2024 matkailukysyntä kasvoi 5,2 prosenttia, kun vastaavasti matkailun arvonlisä kasvoi 3,3 prosenttia. Arvonlisällä tarkoitetaan tuotannon arvoa, josta välituotekäyttö on vähennetty. Esimerkiksi ravintolat käyttävät välituotteina muun muassa elintarvikkeita sekä kuljetus- ja kiinteistöpalveluja. Matkailun arvonlisä ei ole pysynyt kysynnän kasvun tahdissa, koska välituotteiden hinnannousu ei ole täysimääräisesti siirtynyt lopputuotteiden hintoihin.
Matkustustaseen alijäämä pieneni hieman
Maksutaseen osana oleva matkustustase kuvaa Suomen kansainvälisten matkailutulojen ja -menojen suhdetta. Matkustustase on negatiivinen eli alijäämäinen, jos Suomessa käyneiden ulkomaisten matkailijoiden tuomat tulot ovat pienemmät kuin suomalaisten kulutus ulkomaanmatkoilla.
Matkustustaseessa matkailutulojen eli matkailuviennin lähteenä siirryttiin käyttämään vuonna 2023 käynnistynyttä Visit Finlandin Matkailijamittari-tutkimusta, joka mittaa erityisesti ulkomaisten matkustajien rahankäyttöä Suomessa.
Matkustustaseen mukaan vuonna 2025 Suomen matkustustaseen alijäämä pieneni hieman ollen noin -1,6 miljardia euroa. Alijäämän pienenemisen taustalla on se, että sekä matkailutulot että -menot olivat laskusuunnassa.
Matkailutulot (3,7 miljardia euroa) laskivat 2,8 prosenttia edellisvuodesta, kun vastaavasti matkailumenot (5,3 miljardia euroa) supistuivat 6,6 prosenttia. Kun verrataan vuoden 2025 lukuja koronapandemiaa edeltäneeseen aikaan, ollaan matkailutulojen osalta selvästi jäljessä. Vuoteen 2019 nähden viime vuoden matkailutulot olivat noin 18 prosenttia pienemmät, ja vastaavasti matkailumenoihin kertyi viiden prosentin lisäys.
Kun matkustustaseen ilmoittamaan matkailutuloon lisätään kansainvälisen matkustajaliikenteen tuomat tulot, saadaan selville Suomen matkustusviennin arvo. Suomen matkustusviennin arvo oli Tilastokeskuksen arvion mukaan 5,6 miljardia euroa vuonna 2025, ja sen osuus kaikesta viennistä ylsi viiteen prosenttiin.
Suomalaiset ovat alijäämän hienoisesta vähentymisestä huolimatta edelleen innokkaita ulkomaanmatkailijoita. Olisi tärkeää, että aiempaa isompi osa matkailusta kanavoituisi kotimaanmatkailuun. Tällöin matkustustase tasapainottuisi, ja samalla Suomen matkailualan lisäksi myös kansantalous hyötyisi, kun matkailun tuottamat verotulot lisääntyisivät.
