Mara-alan yritysten halu erottautua kilpailijoista ja uusien työntekijäsukupolvien johtaminen korostavat asiakaslähtöisyyden, myynti- ja markkinointi- osaamisen sekä johtamis- ja valmentamistaitojen merkitystä. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö puolestaan vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja mahdollistaa jatkuvan oppimisen.
Työvoiman saatavuuteen ja rekrytointiin liittyvien teemojen lisäksi vuoden 2025 Palvelualojen osaajabarometrissä selvitettiin työnantajien arvostamaa osaamista. Matkailu- ja ravintola-alan yritykset nimesivät ammattiosaamisen tärkeimmiksi taidoiksi asiakaslähtöisen palveluiden kehittämisen ja tuottamisen (75 %), myynti- ja markkinointiosaamisen (62 %) sekä johtamis- ja valmentamistaidot (42 %).
Vuoden 2022 osaajabarometriin verrattuna myynti- ja markkinointiosaamisen merkitys on kasvanut. Vastaajat perustelivat näiden taitojen tärkeyttä muun muassa kansallisesti ja kansainvälisesti kovenevalla kilpailulla sekä jatkuvasti laajenevilla tuote- ja palveluvalikoimilla. Vastauksissa korostettiin myös digitaalisen markkinointiviestinnän tärkeyttä yrityksen tunnettuuden ja myynnin edistäjänä.
Monet vastaajista arvostivat myös talousosaamiseen liittyviä taitoja (40 %). Talousosaamisen katsottiin muodostavan perustan yrityksen kannattavuudelle ja elinvoimalle sekä laajemmalle alueelliselle työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Talousosaamiseen liittyen työntekijöiden toivottiin ymmärtävän esimerkiksi, miten yrityksen tarjoamien tuotteiden ja palveluiden katteet muodostuvat, miten niitä seurataan ja miten eri prosesseissa muodostuvaa hävikkiä voidaan vähentää.
Matkailu- ja ravintola-alan yritykset ovat joutuneet viime vuosien aikana sopeutumaan nopeasti muuttuviin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin tilanteisiin. Samaan aikaan suomalaiset työyhteisöt ovat moninaistuneet kielellisesti ja kulttuurillisesti ja eri työntekijäsukupolvien esihenkilötyölle asettamat odotukset ovat eriytyneet. Ei siis liene yllätys, että myös osaajabarometrissa johtamis- ja valmentamistaidot nousivat kolmanneksi tärkeimmäksi ammattiosaamisen taidoksi.
Johtamiseen liittyvissä vastauksissa korostuivat eri-ikäisistä työntekijöistä muodostuvat työyhteisöt ja nuorten työntekijöiden merkitys toimialalle: Vastaajat arvioivat, että heidän yrityksensä työntekijöistä alle 26-vuotiaita oli lähes kolmannes (29 %). Matkailu- ja ravintola-ala on monen nuoren ensimmäinen työpaikka ja siten myös ensimmäinen työyhteisökokemus.
Vuoden 2025 Palvelualojen osaajabarometrissa kartoitettiin myös yritysten näkemyksiä kielitaidon merkityksestä.
Matkailu- ja ravintola-alalla suullista kielitaitoa tarvitaan etenkin tiimityössä sekä kasvokkain tapahtuvissa asiakaskohtaamissa. Kirjallisen kielitaidon merkitys korostuu puolestaan esimerkiksi asiakaspalautteisiin vastaamisessa ja palvelutilanteissa, jotka tapahtuvat erilaisissa digitaalisissa palvelukanavissa.
Vastaajat pitivät tärkeänä, että työntekijöillä on riittävä työtehtävien vaatima kielitaito (26 %). Asiakaspalvelun laadun lisäksi kielitaito nähtiin turvallisuuskysymyksenä.
Työtehtävien edellyttämän kielitaidon merkitys korostui myös kysymyksessä, jolla kartoitettiin kansainvälisten työntekijöiden rekrytointiesteitä: vastaajien mukaan suurin este ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytoinnille oli työntekijöiden puutteellinen kielitaito (70 %).
Kuten vuonna 2022, myös vuonna 2025 työntekijöiden yleisistä osaamisalueista tärkeimmiksi nousivat sosiaaliset kyvyt, halu kehittää omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan sekä ongelmanratkaisutaidot ja luova ajattelukyky.
Työtehtävien edellyttämän ammattitaidon lisäksi vastaajat toivoivat työntekijöiden ymmärtävän työelämän pelisäännöt ja kantavan vastuunsa työyhteisön hyvinvoinnista.
Vuoden 2025 teemoihin kuuluivat myös oppilaitosyhteistyö ja täydennyskoulutus. Vastaajat kertoivat tekevänsä eniten yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Vain muutamalla vastaajalla oli kokemusta yliopiston kanssa tehdystä yhteistyöstä.
Perinteisten oppisopimus-, harjoittelu- ja opinnäyteyhteistyön lisäksi vastaajat nimesivät useita muita oppilaitosyhteistyön muotoja, kuten uusien tuotteiden ja palveluiden innovointi ja tuotteistaminen.
Osa vastaajista kertoi hyvistä kokemuksistaan, jotka liittyivät asiakastutkimusten toteuttamiseen ja tutkimusaineistojen analysointiin. Näiden yhteistyömuotojen kautta yritykset olivat saaneet syvällisempää tietoa liiketoimintansa kehittämiseksi.
Yritykset katsoivat, että myös jatkossa oppilaitosyhteistyön kautta yritykset voivat esimerkiksi selkeyttää näkemystään siitä, miten erottautua kilpailijoistaan sekä kehittää markkinointiaan ja näkyvyyttään.
Vastaajien nimeämät täydennyskoulutustoiveet liittyivät etenkin asiakaspalvelu-, myynti- ja vuorovaikutustaitoihin sekä esihenkilötyöhön ja johtamiseen. Lisäksi mainintoja saivat muun muassa kielitaitoon ja kulttuuriin, tekoälyyn ja teknologioihin sekä erilaisiin rekrytointitapoihin ja -kanaviin liittyvät koulutukset.
Asiakaspalvelua koskevissa toiveissa korostuivat asiakaspalveluun ja asiakaslähtöiseen kehittämiseen liittyvät taidot. Osa vastaajista toivoi täydennyskoulutusta erityisesti haastavista asiakaspalvelutilanteista, kansainvälisten asiakkaiden kohtaamisesta ja luksuspalveluista. Myyntiin liittyvissä koulutustoiveissa korostui yleisten myyntitaitojen lisäksi lisämyyntiin liittyvä osaaminen.
Vuorovaikutustaitojen osalta vastaajat toivoivat valmennusta esimerkiksi tiimityötaidoissa ja yleisissä työelämätaidoissa. Esihenkilötyöhön ja johtamiseen liittyvissä täydennyskoulutustoiveissa korostui operatiiviseen johtamiseen ja strategiseen suunnitteluun liittyvä osaaminen.
Yksittäisiä mainintoja saivat myös ympäristö- ja vastuullisuusosaamiseen sekä erityisruokavalioihin liittyvät koulutukset.
01.12.2025
28.11.2025
