Suomessa peruskoulujen lukuvuoden aikatauluista säädetään perusopetusasetuksessa. Koulujen kesäloma alkaa koko maassa samaan aikaan, mutta kesäloman päättymisessä on alueellista vaihtelua. Koulujen loma-aikojen muuttaminen on ollut matkailun edunvalvonnan asialistalla jo yli neljännesvuosisadan.
Koulujen kesälomat alkavat Suomessa perinteisesti kesäkuun alussa ja loppuvat elokuun alkupuolella. Työssä käyvien kesälomat alkavat Suomessa pääosin juhannuksena tai sen jälkeisenä aikana. Elokuut ovat olleet Suomessa viime aikoina yhä lämpimämpiä ja keskimäärin lämpimämpiä kuin kesäkuut.
Suomelle tärkeillä matkailumarkkina-alueilla Keski- ja Etelä-Euroopassa loma-ajat painottuvat elokuulle ja osin syyskuulle. Suomen koulujen kesälomien ajoitus hiljentää kotimaanmatkailun heti elokuun alussa. Monissa yrityksissä kesätyöntekijöiden saaminen riippuu siitä, miten koululaisia ja opiskelijoita on käytettävissä. Mikäli matkailupalveluja olisi tarjolla elokuun loppuun asti, mahdollistuisi ulkomaisten asiakkaiden laajempi palvelutarjonta, kuten myös matkailukysynnän tasaaminen kaikille kesäkuukausille.
Loma-aikojen muuttamisen on arvioitu edistävän matkailuelinkeinon taloutta ja työllisyyttä sekä tasaavan sesonkeja. Esimerkiksi vuonna 2005 Suomen matkailustrategiaa laadittaessa tehtiin loma-aikojen muuttamista edistävä kirjaus ja käytiin keskusteluja osapuolten kanssa. Opetusministeriö (nyk. opetus- ja kulttuuriministeriö) teki samana vuonna selvityksen koulujen työaikojen mahdollisesta muutostarpeesta koko koulutusjärjestelmän näkökulmasta, ja päätyi siihen, että kesälomia ei siirretä, mutta talvilomien porrastus toteutettaisiin.
Selvitysten tulokset myönteisiä kesäloman siirrolle
Kesäloman siirron vaikutuksia on tutkittu jo ennen viime vuosina tehtyjä selvityksiä. Vuonna 2018 WSP Finland selvitti yrityskyselyllä työ- ja elinkeinoministeriölle koulujen kesälomien siirron vaikutuksia matkailuelinkeinon talouteen ja työllisyyteen. Suurin osa matkailuyrityksistä suhtautui kesälomien siirtoon myönteisesti. Yrityskyselyyn vastanneista 93 prosenttia näki siirrolla olevan myönteisiä vaikutuksia matkailuelinkeinolle. 79 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan elokuussa.
Kaikkein myönteisemmin kesälomien siirtoon suhtautuivat yritykset, joiden toimialan kotimainen kysyntä painottui voimakkaasti heinäkuuhun, eikä pelkkä ulkomainen kysyntä riittänyt pitämään yllä kannattavaa liiketoimintaa elokuussa. Myönteisesti suhtautuvia oli myös yrityksissä, joiden omaan toimintaan siirrolla ei todennäköisesti olisi vaikutuksia tai joiden liikevaihtoon siirrolla olisi jopa lieviä kielteisiä vaikutuksia.
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kattavammin auki olevat matkailupalvelut vaikuttavat myönteisesti koko matkailualan imagoon. Sekä viime että kuluvan vuoden aikana kesäloman siirrolle on saatu kannatusta aiempaa laajemmalta rintamalta. Useat järjestöt ja opetusministeriö ovat näyttäneet vihreää valoa. Myös viimeaikaisten kyselyiden ja selvitysten tulokset ovat myönteisiä. Suomen Yrittäjien kyselyssä noin puolet yrittäjistä kannatti kesälomien myöhentämistä nykyisestä. OAJ:n ja opettajien kannat ovat puolestaan pysyneet ennallaan: he eivät kannata kesälomien siirtoa.
Yli puolet kuluttajista kannattaa siirtoa
Vuoden 2025 keväällä julkaistiin Taloustutkimuksen ja Haaga-Helian toteuttamat selvitykset, joiden toimeksiantajina olivat MaRa ja PAM. Taloustutkimus selvitti suomalaisten kuluttajien näkemyksiä ja Haaga-Helia vastaavasti suomalaisten matkailu- ja ravintola-alan yritysten arvioita koululaisten kesälomien alkamisajankohdan siirtämisestä muutamalla viikolla siten, että loma alkaisi juhannuksena ja loppuisi elokuun lopussa.
Kuluttajaselvityksen tulokset osoittivat, että selkeästi suurempi osa 18–64-vuotiaista suomalaisista kannattaa kuin vastustaa koulujen kesäloma-ajankohdan siirtämistä muutamalla viikolla olettaen, että loman pituus säilyy samana. Reippaasti yli puolet suomalaisista, 57 prosenttia, puoltaa kesäloman siirtoa, vajaa viidennes ei osaa muodostaa kantaansa ja neljännes vastustaa kesäloman siirtoa. Kaikkiaan noin kolmannes suomalaisista arvioi, että kesäloman siirto lisäisi Suomessa tapahtuvaa matkailua.
Yritysselvityksen tulokset osoittivat, että koululaisten kesälomien siirrolla ennakoidaan olevan myönteisiä vaikutuksia erityisesti elokuussa. 76 prosenttia matkailualan yrityksistä kannattaa koulujen kesälomien siirtämistä eteenpäin muutamalla viikolla. Vain 13 prosenttia yrityksistä vastusti lomien siirtämistä, ja vain viisi prosenttia toimialan yrityksistä ennakoi loman siirron vaikutusten olevan kielteisiä.
Puolet alan yrityksistä arvioi voivansa laajentaa elokuun aukioloaikojaan. Tällaisia yrityksiä olivat varsinkin huvi- ja virkistysalalla toimivat ja Länsi-Suomessa sijaitsevat yritykset. Selvityksen perusteella yritysten liikevaihto kasvaisi 336 miljoonalla eurolla vuodessa. Suurin lisäys tulisi elokuulle, 262 miljoonaa euroa. Lomien siirto lisäisi kulutusta, jonka välilliset ja välittömät kokonaisvaikutukset työllisyyteen olisivat +4 585 henkilötyövuotta.
OKM:ltä malli kesäloman siirron toteutuksesta
Vuoden 2026 toukokuussa julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriössä virkatyönä laadittu muistioluonnos siitä, miten koulujen ja oppilaitosten kesälomien siirtäminen olisi toteutettavissa ja millaisia muutostarpeita siirto aiheuttaisi koulutusjärjestelmässä. Muistio on tarkoitettu pohjaksi loma-ajoista käytävälle keskustelulle ja niitä koskeville jatkotoimille. Palautteen saamiseksi sekä muistion täydentämiseksi ja tarvittaessa korjaamiseksi käynnistettiin toukokuussa lausuntokierros.
Muistiossa on malli, jolla havainnollistetaan kesäloman aloittamisen siirtämistä kahdella viikolla nykyistä myöhemmäksi kesäkuulle ja koulutyön aloittamista elokuun puolivälin jälkeen. Lisäksi mallissa on otettu huomioon pidentyvän kevätlukukauden keventäminen uudella, huhtikuun loppuun ajoittuvalla kevätlomalla. Näin kevätlukukausi jaettaisiin kolmeen periodiin.
Sekä vanhempi että tuoreempi tutkimusnäyttö osoittavat, että kesälomien siirto toisi lisätuloja matkailu- ja ravintola-alan yrityksille sekä verotuloja valtiolle ja kunnille. Kesälomien siirron myötä henkilöstön lisätarve kohdistuisi erityisen voimakkaasti sesonkityövoiman tarpeeseen. Tämän voi arvioida kohdistuvan erityisesti nuoriin. Kesälomien siirto tulee toteuttaa siten, että se tukee koulunkäyntiä ja opiskelua. Muissa Euroopan maissa elokuu on suosituin lomakuukausi. On vaikea nähdä, etteikö siirtyminen eurooppalaiseen lomarytmiin olisi mahdollista myös Suomessa.
MaRan hallitusohjelmatavoitteet 2
05.06.2026
Lue lisää
MaRan hallitusohjelmatavoitteet 1
05.06.2026