MaRan syyskuussa toteuttaman jäsenkyselyn mukaan alan yritysten kesämyynti ei yltänyt edelliskesän tasolle. Yrityksistä lähes puolet arvioi liikevaihtonsa vähentyneen ja 35 prosenttia arvioi liikevaihdon kasvaneen ainakin jonkin verran vuodentakaiseen verrattuna. Suuremmista yrityksistä lähes puolet arvioi liikevaihdon kasvaneen kesäsesongin aikana.
Eri toimialojen välillä on kuitenkin eroja. Esimerkiksi huvi-, teema- ja elämyspuistoalalla puolella yrityksistä liikevaihto putosi ja puolella kasvoi. Vielä keväällä 70 prosenttia yrityksistä odotti kasvua, mutta viileät säät vaativat veronsa. Parhaiten kesä sujui pikaruokasektorilla, jolla liikevaihto kasvoi 54 prosentilla yrityksistä. Myös opiskelija- ja henkilöstöravintolat pärjäsivät kohtuullisen hyvin: puolet yrityksistä kertoi liikevaihtonsa kasvaneen kesästä 2025.
Kansainvälisten kongressien ja muiden suurtapahtumien merkitys on matkailu- ja ravintola-alan yrityksille erittäin suuri, etenkin pääkaupunkiseudulla. Tänä vuonna kansainvälisten kongressien ja muiden suurtapahtumien vähäinen määrä näkyi toimialan yritysten vastauksissa: peräti 64 prosenttia arvioi kesän viime kesää heikommaksi.
MaRan jäsenkyselyn mukaan 44 prosenttia yrityksistä uskoo liikevaihtonsa pienenevän syksyllä viime vuoteen verrattuna. Vain 31 prosenttia uskoo sen kasvavan. Suuremmista yrityksistä, joilla liikevaihto on yli 10 miljoonaa euroa, kasvuun uskoo noin puolet.
Matkailu- ja ravintola-alan toimialoista positiivisimmat näkymät ovat opiskelija- ja henkilöstöravintoloilla. Niistä noin 63 prosenttia uskoo liikevaihtonsa kasvavan syys-marraskuussa viime vuoteen verrattuna. Lounaspainotteisten ravintoloiden myönteisiin odotuksiin saattaa vaikuttaa se, että asiakasyritysten työntekijät palaavat yhä enemmän takaisin lähitöihin. Myös pikaruokaravintolat suhtautuvat luottavaisesti syksyyn. Niistä 58 prosenttia uskoo liikevaihtonsa kasvavan.
Kustannusten nousu on suurin uhka
Matkailu- ja ravintola-alan yritykset näkevät liiketoimintansa suurimpina uhkina kustannusten nousun ja kysynnän vähäisyyden. Korkojen nousu nähdään aiempaa isompana uhkana erityisesti suurempien yritysten keskuudessa.
Uusien työntekijöiden palkkaamisessa ollaan varovaisia: Enemmistö, noin 60 prosenttia yrittäjistä, arvioi työllistävänsä vuoden kuluttua saman verran työntekijöitä kuin nyt. Vähemmän työllistäviä on suurempi joukko kuin enemmän työllistäviä.
Toistaiseksi työttömyys tai sen uhka ovat pitäneet kuluttajien kukkaronnyörejä tiukalla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyyshuippu näyttäisi kuitenkin olevan takanapäin, sillä työllisiä oli vuoden 2026 elokuussa 34 000 enemmän kuin vuosi sitten. Loppukesän aikana on nähty myönteinen käänne: työllisyysaste on kohentunut ja työttömyys on alkanut laskea.
Kunhan kuluttajien luottamuksessa ja ostovoimassa jo näkyvä positiivinen kehitys siirtyy pysyvämmin myös työllisyyskehitykseen, edellytykset matkailu- ja ravintola-alan palvelujen lisääntyvälle kysynnälle paranevat.
Yöpymismäärät Yhdysvalloista ja Kanadasta kasvussa
Tilastokeskuksen majoitustilaston ennakkotietojen mukaan matkailuvuoden kesäsesonki (kesä-elokuu 2026) sujui kohtalaisesti. Kaikkiaan Suomen majoitusliikkeissä oli kesäsesongilla noin kahdeksan miljoonaa yöpymistä, mikä on vajaan prosentin enemmän kuin edelliskesänä. Kotimaisten matkailijoiden yöpymisten määrä kasvoi 0,5 prosenttia ja ulkomaisten 1,5 prosenttia.
Ulkomaisissa yöpymisissä volyymeiltaan suurimmat määrät olivat peräisin Saksasta, Ruotsista ja Yhdysvalloista. Yhdysvaltojen passilla liikkuneiden matkailijamäärät lisääntyivät peräti 11 prosenttia, kun vastaavasti saksalaisten yöpymismäärät kasvoivat kaksi prosenttia, ja ruotsalaisten yöpymiset pysyivät edelliskesän tasolla. Suurin kasvu nähtiin Kanadasta peräisin olevissa yöpymismäärissä (+24 %). Venäläisten yöpymismäärät jatkoivat kuihtumistaan (−14 %). Myös yöpymiset Ranskasta (−10 %), Kiinasta (−5 %) ja Japanista (−3 %) vähenivät.
Maakunnittain tarkasteltuna kotimaiset yöpymiset lisääntyivät eniten Pohjois-Karjalassa (+13 %) ja Kanta-Hämeessä (+12 %). Myös Uudellamaalla kasvua kertyi varsin hyvin, sillä kotimaisten yöpymisten määrä, noin 2,5 miljoonaa, oli lähes neljä prosenttia enemmän kuin edelliskesänä. Kaikista kotimaisista yöpymisistä noin 31 prosenttia kohdistui Uudellemaalle.
Valitettavasti erityisesti Helsingissä hotellien käyttöasteet jäivät edelliskesästä ja varsinkin koronavuosia edeltäneestä tasosta. Helsingin hotellien käyttöaste oli ennakkotiedon mukaan 76,0, kun se edelliskesänä oli 76,7 ja vuoden 2019 kesäsesonkina peräti 81,5.
Kesäsesonki ei yltänyt odotuksiin
07.10.2026
