Jura kuuluu Ranskan viinialueista selvimmin mannerilmastoon. Siellä kesät ovat kuumia, talvet kylmiä ja vuorokautinen lämpötilan vaihtelu on suurta, mikä auttaa hapokkuuden säilyttämisessä. Vaikka alueella viljellään myös pohjoisemman Burgundin lajikkeita kuten Pinot Noiria tai Chardonnayta, tunnetaan se paremmin alkuperäislajikkeistaan eli valkoisesta Savagninista tai punaisista Poulsardista, jota myös Ploussardiksi kutsutaan, sekä Trousseausta.

Juran tunnetuin viinityyppi on vin jaune eli keltainen viini. Se valmistetaan joko pelkistä Savagnin-rypäleistä tai Savagninista ja Chardonnaysta, jota kypsytetään tammitynnyreissä oksidatiivisesti. Tynnyreitä ei pidetä aivan täysinä, jotta hapettuminen on mahdollista.

Juran ilmastossa viini ei muutu hapettuessaan etikaksi, vaan muodostaa pinnalleen suojaavan hiivaketon eli voilen, joka on samankaltainen kuin sherryn flor. Kypsytyksessä syntyy pähkinäisiä, mantelin ja curryn kaltaisia aromeja. Kuuluisuudestaan huolimatta vin jaunen osuus Juran neljän AOC-alueen tuotannosta on vain nelisen prosenttia.

Juran alueluokituksessa korkeimmassa arvossa pidetään 60 hehtaarin kokoista Chateau-Chalonin kylää. ­Chateau-Chalon AOC -luokitusta saa käyttää vain viinistä, joka on valmistettu ainoastaan Savagninista vin jaune -tyyliin ja jonka kypsytys on kestänyt kuusi vuotta ja kolme kuukautta.  Chateau-Chalon-viinit pullotetaan 62 cl:n clavelin-pulloihin, mikä ilmentää kypsytyksen aikana litrasta jäljelle jäävää osuutta. Sattuneesta syystä Chateau-Chalonit ovat varsin arvokkaita viinejä.

Viinit, joiden kypsytyksen aikana hiivaketto jostakin syystä hajoaa, pullotetaan nuorempina Côtes du Jura AOC -luokituksen alle 75 cl:n pulloihin.

Juran toinen erikoisuus on vin de paille eli olkiviini. Se on makea jälkiruokaviini, joka tehdään alun perin olkimatoilla kuivatuista Savagnin-rypäleistä, mutta sitä valmistetaan erittäin vähän, eikä sitä juuri mistään saa.

Kaikki Juran valkoviinit eivät suinkaan edusta oksidatiivista tyyliä, vaan paljon tuotetaan myös raikkaita reduktiivisiä viinejä. Ouilléksi kutsutun tyylin viinejä kypsytetään tammitynnyreissä, mutta vähemmän aikaa kuin vin ­jaunea, ja tynnyrit pidetään täysinä koko kypsytyksen ajan.

Juran punaviineille ja etenkin Poulsardille on tyypillistä hentoinen väri, josta on vaikea sanoa, onko kyseessä punaviini vai tumma rosee. Poulsardin kuori on nimittäin niin ohut, ettei siitä juuri väriä eikä tanniineja irtoa. Siksi sen kanssa yhdistetään usein muita lajikkeita, kuten ­Trousseauta sekä Pinot Noiria.

Juran varsinainen menestystarina liittyy kuohuviiniin, sillä Crémant du Jura on kasvanut 30 vuodessa niin, että jo neljännes alueen tuotannosta on kuohuviiniä. Rypäleistä vähintään puolet on oltava Chardonnayta, lisänä Pinot Noiria ja Trousseauta sekä Savagninia ja Poulsardia. Perinteisellä menetelmällä valmistettavaa viiniä on kypsytettävä pullossa vähintään 12 kuukautta. Crémant du Jurat ovat tyypillisesti raikkaan hedelmäisiä viinejä, joissa ei ole hiivaisia tai leipämäisiä piirteitä.