Rymättylän Airismaalla sijaitseva Herrankukkaro on Suomen omaperäisimpiä matkailukohteita. Viihdetaiteilija Pentti-Oskari Kankaan perheen kesäpaikasta on kehittynyt saaristolaiselämästä ammentava elämyskohde, jonka anneista pääsevät nauttimaan paitsi yritysryhmät myös yksityiset matkailijat.
Pentti-Oskari Kankaan Seitsemän seinähullua veljestä oli Suomen pitkäikäisin päätoiminen tanssiorkesteri, joka toimi yhtäjaksoisesti lähes 60 vuotta. Parhaimmillaan yhtye teki jopa 370 keikkaa vuodessa. Suomen hauskimmaksi orkesteriksi tituleerattu yhtye oli monella tapaa aikaansa edellä, sillä se oli Suomessa ensimmäinen, joka hankki oman keikkabussin. Bussissa oli pedit kaikille soittajille ja puulämmitteinen sauna takaosassa.
– Sauna pantiin lämpiämään viimeisellä soittotauolla. Keikan jälkeen ajettiin jonkin järven rantaan saunomaan ja uimaan. Säästimme melkoisesti, kun pystyimme yöpymään bussissa, Pentti-Oskari Kangas kertoo.
Yhtyeessä ehti musisoida vuosien kymmeniä tunnettuja suomalaismuusikoita, kuten Sammy Babitzin, Irwin Goodman, Jukka Kuoppamäki, Lea Laven ja Junnu Vainio. Kangas jättäytyi jo 1970-luvulla pois aktiivisesta keikkakokoonpanosta, mutta jatkoi yhtyeen tuottajana ja leaderina.
Herrankukkaron kalastajatilan Kangas hankki vaimonsa kanssa 1970-luvulla perheelleen kesäpaikaksi, mutta lasten aikuistuttua se alkoi jäädä vähälle käytölle. Kankaat avasivat tilan kaupalliseen toimintaan vuonna 1994.
Herrankukkaron kohderyhmänä olivat alusta pitäen yritysryhmät, joille haluttiin tarjota tavanomaisesta poikkeavia elämyksiä. Ensimmäiset majoitustilat tehtiin kalastajatilan vanhoihin rakennuksiin. Myyntiä helpotti, että Kangas tunnettiin Seitsemän seinähullun veljeksen ansiosta koko maassa.
Varsin pian Kankaan ideamoottori alkoi kehitellä omintakeisempia majoitusmahdollisuuksia, kuten linnunpönttöjä, laavuja ja riippumattoja. Vanhimmat ja askeettisimmat tilat eivät ole enää aktiivisessa myynnissä, sillä asiakkaat eivät Kankaan mukaan kaipaa primitiivisyyttä, vaikka eksoottisuus kelpaakin.
– Vesivessat ovat varsinkin ulkomaisille vieraille ihan perusedellytys.
Osa Herrankukkaron toisenlaisista rakennuksista on pakon sanelemia ratkaisuja. Alueella ei nimittäin ollut vuosikausiin voimassa olevaa osayleiskaavaa, ja rakennuslupaa vaativat hankkeet olivat käytännössä jäissä. Kangas oli kuitenkin hyvissä väleissä kunnan rakennusvalvonnan kanssa, ja hän sai sieltä vihjeitä, joita noudattamalla pystyttiin tekemään rakennuksia pelkällä toimenpideluvalla. Muun muassa matala, turvekattoinen ja saviseinäinen perinnekammi voitiin rakentaa, sillä siihen ei tehty lainkaan ikkunoita.
– Perinnekammia käytetään lähinnä juhlatilana.
Hankittaessa tontti oli 1,8 hehtaarinen, mutta kun alueen osayleiskaavan laajennus tuli voimaan vuonna 2014, Kankaat saivat ostettua naapuriltaan 3,2 hehtaaria lisää.
– Hinta oli toki aivan toinen kuin raakamaalla, mutta nyt meillä on reilusti rakennusoikeutta tuleviin tarpeisiin. Minä en sitä tule tekemään, mutta lapset tai lapsenlapset voivat halutessaan rakentaa lisää mökkejä. Kaavan voimaantulo kesti 23 vuotta, ja sen läpiajaminen oli raskas mutta mielenkiintoinen kokemus.
Kangas on siirtämässä vastuuta Herrankukkarosta lapsilleen, joista Karioskari Kangas vastaa teknisistä asioista ja Meri Kangas taustatoiminnoista. Lapsista kolmas, Noora Kangas-Kuutti toimii Signaali-kampaamoyrittäjänä Turussa, mutta kuuluu yrityksen hallitukseen. Pentti-Oskari itse on toistaiseksi toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.
Isot ryhmät tuovat myös ennustettavuutta toimintaan, sillä ne eivät peru, jätä varausta tekemättä tai tee sitä viime tingassa, koska kapasiteetiltaan riittäviä paikkoja on harvassa. Osallistujienkin pitää tietää tilaisuuksista tarpeeksi hyvissä ajoin. Valtaosa Herrankukkaron yritysasiakkaista tulee kotimaasta, mutta ulkomaisia ryhmiäkin käy, ja niiden määrä on lisääntymään päin. Niitä yhdistää yleensä suomalainen isäntäväki.
Riittävät kokous- ja ryhmätyötilat ovat yritysasiakkaille perusedellytys. Herrankukkarossa nekin ovat hippusen verran toisenlaisia kuin perushotelleissa. Tarjolla on muun muassa 40 hengen kokouskota sekä 150 henkeä vetävä, kolmesta eri tilasta yhdistettävä kokonaisuus. Tiimityöskentelytiloja on kaikkiaan seitsemän.
Kun kaavan valmistuminen eteni hitaasti, lisämajoitustilaa saatiin yllättävältä taholta. Hotellilaiva Arkkipelagus oli ollut Enso Gutzeitin puutavaraproomu, joka oli liikennöinyt Saimaalla. Sittemmin se oli remontoitu Pidä Saaristo Siistinä ry:lle toimistolaivaksi. Kun yhdistys luopui aluksesta, se myytiin Herrankukkarolle lisämajoitustilaksi.
Vuonna 2023 valmistuneessa Iso-koskelomökissä on iso pyöreä maisemaikkuna ja oma pieni sauna.
Koronan aikana moni kilpailija jarrutteli, mutta Herrankukkaro investoi majoituskapasiteettiin.
– Rinteeseen tehtiin kymmenen uutta saunallista linnunpönttömökkiä ja vajaa vuosi sitten valmistui niin ikään kymmenen uutta Mummolinnunpöntöiksi kutsuttua majoitustilaa. Majoituskapasiteetti nousi 180 petipaikkaan.
Investointi oli suuri, ja siihen käytettiin kaikki liikenevät varat.
– En tiedä olisiko meillä jalansijaa tässä bisneksessä ilman niitä. Nyt voimme vastata isoihin tarjouspyyntöihin. Isot ryhmät ovat meille kaikkein kannattavimpia, sillä henkilökuntaa tarvitaan likimain saman verran, oli asiakkaita sitten 20 tai 120. Savusaunan lämmittämiseen kuluu yhtä paljon klapeja saunojien määrästä riippumatta. Pankin kanssa kyllä sovittiin, että nyt vedetään pari vuotta henkeä ennen seuraavia laajennuksia.
Korona-aika sai aikaan, että yritysasiakkaat halusivat yöpyä yhden hengen huoneissa, ja trendi jatkuu edelleen.
Herrankukkarossa iso osa rakennuksista on jätetty pintakäsittelemättä. Tuppeen sahatulla laudalla vuoratut rakennukset saavat harmaantua omia aikojaan.
– Löysin yhden sahurin, joka ostaa ylisuuria runkoja. Metsänomistajien on vaikea saada niitä kaupaksi teollisuudelle, mutta tämä sahayrittäjä tekee niistä meille tuppeen sahattua lautaa ja lankkua.
Vanhojen puurakennelmien taitajia ei ole helppoa löytää Suomesta, mutta onneksi Virossa perinne on yhä voimissaan. Toimistorakennuksen kattona on Turun saaristossakin vanhastaan käytetty ruokokatto, jonka käyttö pääsi 1900-luvulla lähes unohtumaan. Sille ja Herrankukkaron riukuaidoille löytyi tekijä Hiidenmaalta.
Käsittelemätön puu toki lahoaa varsinkin vaakasuorissa, säälle alttiissa paikoissa, mutta lahonneita kohtia uusitaan sitä mukaa kun niitä ilmaantuu. Herrankukkaron palkkalistoilla onkin oma puuseppä/huoltomies, jonka vastuulla ylläpito on.
– Kerroinkin joskus ulkomaalaisille asiakkaille, että Herrankukkarossa on kolme kiellettyä asiaa: vatupassi, suorakulma ja arkkitehti. Sittemmin selvisi, että asiakasryhmä koostui aasialaisista arkkitehdeistä, mutta heitä asia vain nauratti.
Luonto-ja eräopas Anne Uski opastaa asiakkaita savusaunojen ja lämminvesialtaiden käyttöön.
Lämminvesialtaita tai meressä uimista. Kirveenraumassa on pieni virtaus, joten sinilevää ei esiinny juuri koskaan.
Herrankukkaro lienee ainoa toimija Suomessa, joka on erikoistunut villikalaan. Valitettavasti ammattikalastus on Rymättylässäkin loppunut, mutta lähialueen kalastajat toimittavat kalaa suoraan keittiöön.
Herrankukkaron saaristolaispöytä perustuu siihen mitä on saaliiksi saatu. Yleensä tarjolla on kolmea, neljää eri kalalajia ja huonoimmillaan kahta.
Kalastajat ottavat talteen myös vähäarvoisempina pidettyjä kalalajeja kuten norssia, kuoretta ja suutaria.
Kangas sanoo, että niitä tarttuu pyydyksiin satunnaisesti eikä sellaisia yleensä käytetä, mutta heidän kalastajansa keräävät kaloja pakastimeen ja toimittavat heille isommissa erissä.
Herrankukkaron rannassa on oma kalankäsittelyhuone ja savustusuuni. Kangas on tutkinut savustamisen saloja vuosikymmeniä, mittaillut savustusuuneja eri puolilla Itämeren rannikkoa ja etsinyt optimaalista uunimallia.
– Savustusuunissa tärkeintä on riittävä korkeus, jotta savu ehtii jäähtyä ja tasaantua. Lämpötila on yläosassa vain noin 80 astetta. Savustuspuuna käytämme harmaaleppää, josta tulee puhtain savu ilman kitkua.
Kokouksiin ja yritysten virkistyspäiviin liittyvät monenlaiset aktiviteetit. Herrankukkaro on poikkeuksellinen toimija alalla, sillä se toteuttaa useimmat ohjelmansa oman henkilökunnan voimin. Ulkopuolisia ohjelmapalveluita käytetään lähinnä kalastukseen liittyvissä aktiviteeteissa.
– Etenkin ulkomaisten asiakkaiden uudeksi suosikiksi on tullut pelastuspuku-uinti tai -kellunta, jota voi tehdä talvellakin, sillä meillä on avanto laiturin päässä. Puvut ovat tiiviitä, ja niissä pysyy täysin kuivana ja lämpimänä kylmässäkin vedessä.
Kangas on tunnettu ehtymättömänä tarinankertojana, ja niinpä ohjelmissa on usein mukana tarinallisuutta. Herrankukkaron ohjelmallisissa retkissä ammennetaan saariston historiasta ja perinteistä kuten kieltolaista tai Tapani Löfvingin seikkailuista isonvihan aikaan.
Asiakkaita kuljetetaan ohjelmissa perintöveneellä Storbåtenilla tai kustavilaisilla tasapohjaisilla rysäveneillä.
– En halunnut tänne mitään päälle liimattua noitarummun paukuttelua, vaan ohjelmat ovat aitoa saaristolaisperinnettä.
Pihapeliohjelmassa asiakkaat pääsevät mittelemään taitojaan muun muassa tarkkuuslöylynheitossa sekä väärän käden pallonheitossa.
Uusissa Mummolinnunmökeissä on vuodepaikkoja yhteensä 40:lle.
Asiakkaat kypsentävät itse ruokansa avotulella kesän Savusauna ja herkkuja nuotiolta -tapahtumassa.
Herrankukkaron saunavalikoima on yhtä lailla persoonallinen: suurin osa saunoista on savusaunoja. Ainoastaan saunallisissa mökeissä on sähkökiukaita.
– Olen odotellut, että alkaisiko savusauna-alalle tulla enemmän kilpailua, kun näitä saunayrityksiä on avattu viime aikoina paljon eri puolelle Suomea, mutta vielä ei ole tullut vastaan.
Savusaunoja on yrityksessä hyvä olla useampaa kokoa, sillä ryhmiä on erikokoisia, ja mitä suurempi sauna on, sitä kauemmin sen lämmittäminen vie ja sitä enemmän siihen kuluu klapeja. Herrankukkarossa saunoja lämmittää kolme työntekijää. Koko ryhmän on hyvä päästä saunaan yhdellä kertaa, ja siksi Herrankukkarossa sekasaunotaan uimapuvuissa.
– Suurimman maasavusaunan lämmittäminen kestää siintymisineen kahdeksasta kymmenisen tuntia, joten sitä ei yhden työvuoron aikana saa valmiiksi. Kuorittua koivuklapia menee parisen kuutiota.
Kangas on tutkinut savusaunoja sekä kirjallisuuden avulla että matkoillaan ja etsinyt saunalle optimaalisia rakenteita, mittasuhteita ja lämmitystapoja. Oikeanlaisella lämmittämisellä sauna pysyy puhtaana eikä palamisessa synny kitkua, löyly on viipyilevä ja ilmassa on runsaasti happea, minkä ansiosta löylyssä jaksaa olla pitkään. Suomen Saunaseura valitsikin Herrankukkaron parhaaksi saunakulttuurin ylläpitäjäksi.
Saunoissa on lauteita jopa viidessä tasossa, eli kaikille löytyy sopiva lämpötila.
Herrankukkaron ovet ovat avautuneet yksityisasiakkaille kahtena viime kesänä. Kysyntää oli jo aiemmin testattu etukäteen varattavina teemaviikonloppuina, kuten savusauna- tai hyvinvointitapahtumissa.
– Yritykset ja julkishallinnon toimijat eivät järjestä juurikaan tapahtumia loma- ja juhla-aikaan, joten päätimme avata Herrankukkaron yksityisasiakkaille juhannuksesta elokuun puoleen väliin sekä juhlapyhinä. Ryhmien mukana meillä käyneet ovat usein kysyneet, olisiko tänne mahdollista tulla perheen kanssa, ja nyt pystymme vastaamaan kysyntään. Viime juhannus sekä heinäkuu olivat jo täynnä.
Yksityisasiakkaiden kanssa toimiminen on erilaista kuin ryhmien, joissa ihmiset liikkuvat ja toimivat yhdessä samaan aikaan. Kesän ohjelmatarjonta nojaa omatoimisuuteen ja rentouteen. Suosituinta tekemistä tuntuu Herrankukkarossakin olevan suomalaisten kesämökkien klassikkoajanviete – tikanheitto.
Pentti-Oskari Kangas on ollut MaRan ja sen edeltäjän SRH:n jäsen jo viime vuosituhannella. Ravintoloitsijan ura alkoi 1980-luvulla, kun hän toteutti pikkupojasta asti vaalimansa unelman ja hankki perheelleen höyrylaivan. Romutusta odottanut, tarkastusalus Turkuna tunnettu 35-metrinen höyrylaiva remontoitiin vuosia kestäneen projektin aikana risteilyalukseksi, ja se sai uudeksi nimekseen s/s Ukkopekka, Kankaan pojan Karioskarin toisen nimen mukaan. Höyrylaivaosakeyhtiö s/s Ukkopekka alkoi liikennöidä Turun ja Naantalin välillä kesäisin. Alus ehti toimia talvisin myös erikoisravintolana muun muassa Piritan satamassa.
– Minä olen saanut MaRasta vuosien varrella arvokasta apua monin verroin verrattuna jäsenmaksuihin. Liiton juristit osaavat nimenomaan mara-alan asiat perin pohjin, ja soittamalla vastauksen saa nopeasti. Vuoden jäsenmaksut kuittaantuvat jo parilla puhelulla juristille.
Kangas myöntää, että on MaRasta tullut hänelle ripitystäkin toiminnan laajennuttua toiseen yritykseen eli Vaakahuoneen Paviljonkiin, joka sijaitsi Ukkopekan laituripaikan vieressä.
– Yritin säästää rahaa, mutta MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi soitti ja valisti, että toisellakin toimipisteellä pitää liittyä jäseneksi. Ei ole reilua muita jäseniä kohtaan, että joku poimii vain rusinat pullasta.
Ukkopekka lopetti risteilytoimintansa isännän eläköitymisen takia vuonna 2024 ja on myynnissä, mutta yhtiö jatkaa pienimuotoista risteilytoimintaa 20-paikkaisella m/s Lauralla. Kankaat panivat myyntiin myös Airiston selällä sijaitsevan Loistokarin saaren, joka toimi välietappina Ukkopekan Turun ja Naantalin välisillä risteilyillä.
02.09.2026
30.04.2026
19.03.2026
